Viime aikojen ratsasteluja

Eli hiihtolomahan se alkoi lopulta pitkän odotuksen jälkeen! Kelit vaan on syvältä kun joka paikka kirkkaalla jäällä. Muutamaan otteeseen olen itsekkin lentänyt komeasti nokalleen, mutta onneksi vain mustelmilla ollaan selvitty ;) Hevostenkin kanssa on surkeat kelit rajoittaneet tekemistä... Tallilla jolla Aksu asuu kenttä on ollut poikkeuksellisen hyvä läpi talven, mutta nyt on sekin ihan jäässä ja kengättömän ponin kanssa ei kentälle ole mitään asiaa. Maastotkin tuntuvat olevan niin jäässä ettei sinnekkään ole menemistä...

Lupasin postausta yksityistunnista Pihkalasta ja nyt kerron siitä kivasti kolme tai neljä viikkoa myöhässä... Hyvä minä! Kuviakin on mutta kiitos maneesille ne ovat suurimmaksi osaksi käyttö kelvottomia...
 Sain ratsukseni eestinhevos ruuna Allun. Varustaessa Allu oli varmaan yksi kilteimmistä joita olen nähnyt. Heppa seistä törötti karsinassa irti korvat hörössä ja katseli kun minä hääräsin sen ympärillä. Satulan kanssa ei mitään ongelmaa ja kuolaimet otti heti suuhun kun niitä tarjosi. Ratsastaessa Allu oli hieman tahmea mutta teki kaiken mitä pyysin. Allulla oli mukavat ja todella suuret askeleet niin pieneksi hevoseksi. Hommia sai tehdä koko tunnin  100 prosenttisesti vaikka ei mitään vaikeaa ja erikoista tehtykkään, koska vaikka Allu kaiken tekikin kun pyysin jouduin tekemään töitä sen eteen. Tunnin jälkeen oli niin hevonen kuin ratsastaja hiestä märkiä...:) Ihan tyytyväinen olin siihen miten meni ja miten hevonen allani liikkui (ottaen humioon että oli eka tunti, jonka ratsastin leikatun jalkani kanssa).

Aksun kanssa on mennyt ihan hyvin sen mitä olen siilä mennyt. Lotankin kanssa on edistytty ja poni on ruennut kuuntelemaan tyttöä ainakin selästä käsin ;) Poni liikkuu hyvin ja tekee myös kunnolla töitä ratsastaessa. Edellisessä postauksessa mainitsemaani ihmettä on näkynyt jo todella useasti eli poni omatoimisesti hakee muotoon ja myötää niskasta. Oon niin iloinen että Aksu on ruennut toimimaan kunnolla. Yhtenä keskiviikkona Lotta ei tallille päässytkään joten ratsastin itse koko tunnin. Kenttä oli tuolloin hyvänä ja siinä pystyi kengättä hyppäämään, jotein laitoin pystyyn pienen ristikon (jonka lopussa nostin pieneksi pystyksi)jota sitten menin. Oli kyllä mukava taas hypätä pitkästä pitkästä aikaa. Poni liikkui ihan mukavasti. Hyppäsin kylläkin paljon ravissa koska vaikka kenttä hyvä olikin ponilla vähän jalat luisti laukassa hypätessä. Laukkasin sitten muuten enemmän.
 Muilla kerroilla Lotta on ratsastanut ensin melkein koko ajan ja käyn sitten itse loppuun hanattamassa ympäri kenttää xD (riippuu tietenkin kentän kunnosta) Poni on aivan onnessaan kun pääsee vähän juoksemaan höyryjä vähemmäksi. Laitan tähän loppuun muutaman kuvan mitä pari viikkoa sitten iskä otti musta ja Aksusta.

Asennoista ja ilmeistä ei sitten puhuta... xD

Kun on aika jättää hyvästit, ei ollutkaan aika jättää hyvästit!

Heipä hei taas pitkän tauon jälkeen! :) Kuten joku viisas saattaakin otsikosta päätellä, postauksen aiheena on taas pitkästä aikaa Aksu.

 Laitoin yhtenä päivänä muutama viikko sitten Aksun omistajalle viestiä, että voisinko käydä joku päivä katsomassa mitä ponskille kuuluu. Häneltä tuli ihan muutamassa minuutissa vastaus että tottakai saa käydä katsomassa. Lisäksi viestissä kysyttiin tahtoiskiko meidän perhe rueta vuokraamaan Aksua  kaksi kertaa viikoss, kun yksi vuokraaja perhe jää pian pois. Laitoin vastausta että voisimme rueta ponia vuokraamaan, mutta itse yli 160cm pituisena en enää selkään pysty menemään, mutta siskoni Lotta voisi mielellään rueta käymään ratsimassa Aksua. Minä tietenkin mukana kulkien ja Lottaa neuvomassa.

 Kävin päivä sen viestin jälkeen kävelemällä yli 20(!!!) asteen pakkasessa ponia karsinan raosta kiusaamassa huiman reilu kilometrin matkan päässä.

Kuvat pääosin Millan ottamia, laatu on mitä on koska valo rupesi loppumaan.

 Odottelimme kaksi viikkoa vastausta milloin voimme aloittaa Aksun vuokraamisen. Sitten eilen kysyin onko perhe jo jäänyt pois, ja vastaus tuli taas samantien; Tavataanko tallilla klo. 17.30..?

 Menimme sitten tallille ja kävimme käytännön asiat läpi esim. kuinka paljon heinää ilta-tallia varten yms. Aksun omistajan mielestä en ollut liian iso, vaikka pitkä olinkin mutta painoraja ei tule pitkään aikaan vastaan. Pääasiassa ratsastus Lotan "vastuulla"mutta kylläpä saatan itsekkin selässä silloin tällöin käydä.

 Tänään kävimme sitten vuokraamassa "ensimmäisen" kerran ponskia. Kun lähdin Aksua tarhasta hakemaan, mietin mitäköhän tuolle yhdelle on oikein syötetty kun heti antoi kiinni..? :0 Hoitamisesta selvittiin ihan helpolla vaikka parantamisen varaa käytöstavoissa on... Poni kyllä testasi mutta lopetti lopulta nopeasti, muutaman äänenkorotuksen jälkeen. Sen jälkeen käyttäytyi kuin enkeli kun itse olin paikalla. Vähän pikkutyttöjä ei tuntunut ottavan aina ihan todesta, vaikka mallikkaasti käyttäytyikin.
 Satulan kanssa oli omat ongelmansa, mutta lopulta muutaman tuskaisen ja hikisen minuutin jälkeen poni seisoi varusteet päällä valmiina lähtöön.

 Ensimmäisenä hyppäsin minä selkään ja tuntuihan se pieneltä. Otin vähän tuntumaa siihen miltä poni nykyään tuntuu ja miten käyttäytyy, jotta Lotan neuvominen olisi helpompaa. Ratsastin kaikki askellajit läpi ja jonkin verran voltteja ja pääty ympyröitä. Aluksi Aksu hieman testasi olenko siellä selässä ihan tosissaan, mutta todella nopeasti rupesi toimimaan miten pitää. Pitihän se itsekkin kaivella muistia miten tätä pikku ponia ratsastettiinkaan. Oli mukava huomata että ensimmäistä kertaa ratsailla leikattu polvi ei haitannut. Myös poni näytti sellaisen puolen itsestään mitä en ollut vielä viime kesän aikana löytänyt! Jonkin aikaa ratsastettuani poni rupesi myötäämään niskasta ja hakeutumaan muotoon! Yleensä kun vaan juostaan pää pilvissä ilman kontrollia...xD Tässä nyt muutama kuva joka läpäisi minun seulan.

Kertokaa kommenteissa näytänkö/olenko teidän mielestä liian iso Aksulle?

             
                                         Sitten vuorossa oli ratsastajan vaihto.

Lotta kiipesi selkään ja testaus alkoi samantien. Välillä vietiin 100-0 tyttöä ympäri kenttää, "säikyttiin" tuulta ja niin edelleen. Lotalla oli ongelmana myös se kun jännittyessä  nojasi automaattisesti eteenpäin niin ponihan katsoi että nyt lähdettiin ja juostiin sitten kahta kovempaa... Kun asentoa saatiin korjailtua ja kertailtua miten tätä tapausta ratsastettiin alkoi sujua jo jonkin verran paremmin. Käskin Lotan rueta tekemään yksinkertaista siirtymis tehtävää. Keski halkaisijaa pitkin ravattiin ja pysähdyttiin keskelle kenttää. Siitä jatkettiin samantien ravilla jommalle kummalle pitkälle sivulle  ja sivun keskellä käyntiin ja siitä taas raville. Aina keskihalkaisijalta vaihdettiin kierrosta.(Toivottavasti ymmärsitte mitä yritin selostaa) kun tämä alkoi sujua vaihdettiin että pitkät sivut laukataan ja aina keskelle sivua raville muutama askel ja uusi laukka. Keski halkaisija tehtiin samalla tavalla kuin aiemmin. Tätä toistettiin molempiin suuntiin ja vielä muutama ympyrä harjoitus jonka jälkeen loppu ravit ja käynnit. Loppujen lopuksi hyvin meni ja poni kuunteli mitä Lotta selästä tahtoi. Vielä muutama kuva...

Kuvien laatu todellakin on mitä on koska valo ei enää ilman salamaa riittänyt...

Kertokaahan mitä mieltä postauksesta olitte. Perjantaina Aksua taas vuokraamaan ja lauantaina Pihkalassa yksityistunti Lotan kanssa. Molemmista toivon mukaan postausta tulossa ;) Kahden kaverin kanssa samaan paikkaan leirille oltaisi huhtikuussa menossa :D